Ihanaa ihanaa! Joulumieli valtaa meikäläisen ihan toden teolla. Raskaushormonit edesauttaa liikuttunutta olotilaani vähän liikaakin ja vollotan ihan joka asiasta mikä viittaakin jouluun ja lapsiin. Se "anna lapselle raitis joulu" - kampanja"mainos" jossa leivotaan pipareita saa ihan hirveen itkun aikaiseksi ja kaikki joululaulut missä vaan kuultuna.

Kuten lauantaina koulun joulujuhlassa. Onneksi oli hämärää ja Ilari sylissä, pääsin piiloon pillittämään. Niin vakavailmeiset (jännityksestä) suloiset pikkutytöt ja -pojat laulamassa enkelilauluja ja muita... *SNIIIF!!!!* Kummankin tytön esitys meni tosi hyvin ja muutenkin oli oikein sujuva ja jouluinen ohjelma koko koululla, Ilarikin jaksoi koko ajan kuunnella (ja taputtaa!) mun sylissä.

Iltapäivällä kun oltiin tultu ratsastuksesta Ansu oli ihan puhki, sanoi että perjantain viuluesitys (meni loistavasti!) ja lauantain kouluesitys jännittivät niin että otti oikein voimille :) Menivät ratsastuksessa maastoon ensimmäisen kerran ja se oli tietysti superhauskaa, myös hevosista. Meidän omat pokut nauttivat kuivasta ilmasta ja kirmasivat pitkin laidunta siihen malliin, että mietin pysähtyvätkö lankoihin vaiko ei... No tottakai pysähtyivät, viksut elukat.

Eilen laittelin koristuksia kotiin ja mies istutti kukkasipuleita ulkona - älkää kysykö miksi tai ...miksi. Ei mitään aavistustakaan... *huokaus*. Ansu kävi kaverinsa synttäreillä ja esikoinen kouluratsastuskoulutuksessa - tallille tuli joku spesiaalivalmentaja jonka tunneille pääsi harvat ja valitut, esikon ryhmässä heitä oli kolme ja viilasivat kouluratsastuksen hienouksia oikein kunnolla. Esikon kaveri oli myös mukana, oli meillä yötäkin jo lauantaista ja Asseri ihastui tähän heti täysillä! "Kun sillä on niin ihana nimikin" huokaili tuo romantikko 4-vuotias...

Illalla saunottiin ja katseltiin maajussia - ihme että Risto tajusi Hannanpäälle, muuten meni kaikki niinkuin olin ajatellutkin *heh*. Hunaja-jussi vaan vähän säälitti vaikka aika moukka välillä olikin. Vähän oli tököä jäädä siihen seisomaan.*en ota ollenkaan liian todesta näitä ohjelmia, en*

Viimeyö meni jotenkin ihmeellisesti: Ilari parkui pitkin sysimustaa yötä. Eipä ole valvotellut aikoihin ja nyt oli oikein kiukkunen. Toivottavasti ei ole kipeäksi tulossa. Hampaita laskin viikonloppuna olevan 11 nysää suussa (tähän lisättäköön että niitä oli 8 vielä hetki sitten). Pojalle tulee hampaat kovin omituisissa ryppäissä. Eka hammashan tuli hälle vajaa vuoden ikäisenä ja sen jälkeen kesti kauan ennenkuin seuraava tuli. Ja kaikki kamalan parun kera. *voi parkaraasua*

Aamulla mies ihasteli että tytöt ei ole tapelleet ollenkaan koko aamuna, ohhoh! Yleensä aamu-uninen Julia (äitiinsä tullut) hikeentyy omissa ajatuksissaan haahuilevalle Ansulle (isäänsä tullut), nyt ei siis mitään, kuin hymyä ja sopua vaan oli tupa pullollaan...Joulu tekee ihmeitä.

Tänään ei ole mitään velvollisuuksia hoidettavana, ei kuskauksia, ei kauppareissuja - paitsi jos HALUAN välttämättä :) Ajattelin siivota kodinhoitohuoneen ja saunan. Ovat sitten joulukunnossa jo valmiiksi.