Heti aamutuimaan, äänestyslipukkeeseen siis. Hurutin Julian kanssa tekemään kansalaisvelvollisuuteni -Julia 7v on lapsista se innokkain tiedustelija ja muutenkin yhteiskunnallisesti valveutunein. Kyseli kaiken mahdollisen eduskunnasta ja ehdokkaista ja olisi halunnut tarkastella mahdollisimman monen mielipiteitä netistä käsin ettei tule tehtyä hätiköityjä päätöksiä...

Eilen meni vähän erilailla kuin olin odottanut: siivosinkin alakerran kamarin enkä loikoillut ja iltasella alkoi huimata ja tehdä pahaa, kamala päänsärkykin iski. Esikoisen mielestä puhui kummallisia, olin kuulemma maalaillut mielikuvia kauhuelokuvista nimeltä " Vaipat yli laidan" ja "Tuttien yö"...Ei mitään muistikuvaa itsellä.

Yöllä huusi Ilari ja melkein minäkin, maalima pyöri ja pidin Asserin sängynlaidasta kiinni etten olisi pudonnut maailmanpyörän kyydistä. Näin myös unta, että asuin yksin sellaisessa hyvin pienessä vanhassa mökissä, joka oli sisältä hyvin valkoinen ja ränsistynyt. Äitini tuli kylään ja keitin puuhellalla kahvit, oli kesä. Muistikuva pirtistä on niin selkeä että voisin piirtää tarkan kuvan siitä ja nimetä jokaisen huonekalun.Kummallinen uni.

Tänään m ies teki ruuan -ahh, ihanaa uunilohta ja perunaa, kaikki söivät itsensä ähkyyn asti - paitsi esikoinen joka on kouluratsastustreenissä ja kotiutuu vasta illansuussa. Ansu harjoitteli juuri viulukappaleitaan ja menin oikein kammarin sängylle kuuntelemaan lahjakasta tytärtäni : jestas että on taitava lapsi! Ja edistynyt taas huimasti ihan pienellä aikaa. Tiedossa on esiintyminenkin viikon päästä, tyttö soittaa sekä ryhmässä että yksin ja on innoissaan. Hienoa!

Eilen ratsastamassa Julia yllätti ja hallitsi hieman virtaskaa ponia ihan mennen tullen. Taluttaja sai poistua sivummalle ja tyttö hoiteli tuntinsa itsenäisesti: meidän Julia siis, joka on yleensä niin arka kaikessa joka poikkeaa rutiinista! Taas äidinsydän pompahti kun huomasin: lapseni kasvaa.Välillä ulkoisesti, välillä sisäisesti.

Tänään on ollut puoliheikko olo, kädet jotenkin ihan veltot ja jalat suunnilleen raahautuu vaan muun ruumiin mukana huoneesta toiseen: en ymmärrä mikä mun oikein on. Ohimoilta laskettavissa oleva sydämensyke ei enää jumpsuta bassona päässäni vaan on laantunut joten kai tämä mitä-ikinä-onkaan on poispäin menossa...