Taas täällä juna puksuttaa entiseen malliin, paitsi Onniponni-parka jolla edelleen räkää joka röörissä, mutta EI kuumetta, joten huolenaste pykälää alempi äidillä. Kävin eilen sitten siellä kuvissa ja olihan se hauskaa pitkästä aikaa. Esikko oli mun seuraneitinä ja me mätettiin voisia poppareita ja ryystettiin limua niin ajoissa, että kun elokuva oli alkamassa niin mun piti jo rampata vessassa... Leffa oli ihan jees, pari kertaa nauroin niin että en meinannut saada sitä loppumaan ollenkaan ja ajattelin "antaa mennä" - menttaliteetilla hohottaa sitten oikein täysin palkein. Ympärilläoleviakin alkoi jo naurattaa mun nauruni ja esikoinen yritti olla ymmärtävä, hyvä kun ei selitellyt muille että tää mun äiti ei kovin usein käy missään...

Kotona oli mennyt hyvin, Oliver oli saanut imeskellä omenaa iskän kädestä ja oli ollut ihan tohkeissaan siitä (hyvä antaa imeä kun sillä ei ole hampaita,ei ole vaaraa saada palasia kurkkuun). Mulle tuli sellainen olo että vauvani kasvoi isoksi sillä aikaa kun äiti oli kerran poissa...

No nyt tää isopieni poika heräsi ja halusi syliin, jatkanpa lisää myöhemmin. Maybe...