Valmistelen täällä sormenpäät haavoilla Asserin synttäreitä. Illalla tupsahtaa tupa täyteen poikaviikareita ja aivan kuin ei siinä olisi jo tarpeeksi, niin aiheena pitää tietenkin olla Merirosvot... *se kuullosti viikonlopun iltarauhassa hyvältä idealta* . Rekvisiitta on läjänä päydällä, kaikki on tosi hyvin suunniteltu, mutta toteutus antaa odotuttaa itseään. Muutaman lakin taittelin mustasta kartongista jo ja Asseri hyperventiloi vieressä niin että kohta pohkeensa menevät maitohapoille siitä pomppimisesta. Kivoja leikkejäkin on suunniteltu, joten ilta menee varmaan ihan mukavissa merkeissä, varsinkin kun vapaalle riehumiselle on annettu eniten aikaa *kaukaa viisas*.

Viikonlopun meemi oli oikein mielenkiintoinen. Herätti minussa niin paljon ajastuksia että pitää niistä tehdä varmaan ihan oma pohdintapostaus, merirosvojen rantautumisesta selvittyäni.

[ Huomasin, kun sen "ääneen" sanoin, että pelkään tulevaisuutta. Tai itseäni tulevaisuudessa. Kyllä karisee kateudet olkapäiltä, kun hetkeen tarttumiseni onkin ollut tasan sitä, että en muuhun uskalla. Silti minua sisäisesti hihityttää tuleva, kutkuttaa, jännittää. Suuri tuntematon koko Tuleva. Olenkohan sekoamaisillani?]