Kissa on taas virtsakivissä eikä näytä siis mikään auttavan, kolmas kerta vuoden sisään kun leikkausoperaatiot edessä, eikä kyllä se ole kissan elämän tarkoitus: elää muutama kuukausi terveenä ja sitten taas kamalat vaivat, vasta kolmen vanha kissa. Lapset poissa tolaltaan kun sanoin että ei se taida parantua.

Koira meinasi napata eilen sormesta yhtä kyläilijää - en tiedä mikä sillekin tuli ja mistä johtui. Osaltaan syynä saattaa olla yllättäen koiran tykö lähtenyt vieras, en tiedä, olen kuitenkin huolissani siitäkin: ei mulla ole täällä mahdollisuutta pitää äksyä koiraakaan. Ja milläs sitä opetat olemaan oudoille kiltti, haen aina tienposkesta uppo-outoja koekaniiniksi? Kun tutuille ei tuollaisia elkeitä ole tietenkään edes tehnyt ja meillä tota väkeäkin lappaa aika tiheään, lapsien kavereita varsinkin.Mä en nyt jaksaisi tän kissakriisin keskellä koirakriisiäkin *tiedän että pienet on ongelmat mutta kuitenkin*.

Huomasin just että tamman varsomisen aikoihin on miehellä ulkomaalainen vieras hyysättävänä koko viikon: millä peevelin palkeilla mää miehen silloin oikein hälytän paikalle, jos se on jossain lentokentällä / ravintolassa / muuten vaan palaverissa justiin silloin ?! Ja tuo tamma on siis sellainen ettei oikein huoli mua lähelleen kuin ruokaa antamaan, ihan turha on mennä sitä mitenkään koskemaan ainakaan strategisista paikoista, on miehen hevonen henkeen ja vereen *niillä synkkaa* (ja kerrottakoon että on tuolla laumassa niitä minunkin hevosia, pari pomoa eli kiukkuista vanhaa akkaa, jotka joskus pirunkureilevat miehelle eivätkä anna kiinni, kun mä tulen paikalle niin kumpikin kävelee mun luo....).

Ihana ilma, luulisin. En jaksa nyt innostua.