Ja arvatkaapa kenestä on kyse? No vauvasta tietenkin, tästä vielä syntymättömästä, pikku lintusesta! Tulin juuri nimittäin rakenneultrasta ja lapsonen kieppui kuin pesukoneen linkouksessa eikä todellakaan paljastanut itseään meille :) No mutta sehän ei olekaan mitenkään merkityksellistä, kyllä se sitten aikanaan paljastuu, kaikki rakenteet oli kunnossa ja se on hienoa se. Lääkäriä nauratti kun sanoin ettei liikkeet tunnu vielä kovin hyvin -  että luulisi tuon kieputuksen tuntuvan! Hienosti näkyi silmänkohdat ja kaikki, eli kasvojaan kyllä esitteli hyvinkin mielellään. Niin sitä pitää :) Ja ilouutisiakin kuulin, tai melkein ainakin, eli ehkä aluesairaalaa ei suljetakaan perinteisesti juhannuksesta kuukauden tauolle (jolloin joutuisin taysiin synnyttämään joka taas on liian pitkän matkan päässä synnytysteni nopeuteen nähden) ja pyysin vielä komitealle sanomaan terveiset että yksi äiti ainakin nukkuisi yönsä paljon paremmin jos tietäisi pääsevänsä tähän lähelle pukertamaan pienokaista! Oli kyllä ihana lääkäri, nauroi rempseästi ja se hellä "no mutta HEI" jonka sanoi ultrassa ensimmäiseksi vauvalle, oli kyllä yliveto!

Muuten onkin olo krähäkkä, olen niistänyt rullallisen lambia keoksi räkäpaperia ja yskähdellyt aina niistämisen välissä ja mies vasta potikin, niskaa särki ja päätä jyhmi (hänellä) niin ettei kumpikaan nukuttu. Älkää kysykö miksi minunkin piti sitä valvoa...

Lapsista Ilari on myös räkäinen, muuten kaikki suht kunnossa ja tyttäret koulussa. Viikonloppu meni miten meni, lauantaina paleltiin vielä, ei päästy ratsastamaankaan, mutta sunnuntaina oltiin jo liikenteessä. Käytiin pyhäkoulussa tuttavan tykönä ja tultiin lähikaupan kautta kotio. Lapset olivat suunnitelleet kokkaavansa iltasapuskan ja listan mukaan tehtiin ostoksetkin. Ja voi pojat kun olikin herkut meillä! Tekivät ihanaa tonnikalasalaattia, lämpimiä uunileipiä ja jälkkäriksi mansikkarahkaa... Ähkynä oltiin loppuilta, oli kyllä todella herkullista, peittosi minkä vaan ravintolasapuskan mennen tullen.

Nyt ramasee, perunat odottavat tekijäänsä (mitähän niistä nyt taas tekisikään...) ja makkarat vissiin paistajaansa. Poijjat tappelee legoista, taidan vetäistä oikoseen sohvalle hetkeksi nujakkaa kuuntelemaan ennen  kyökkivuoron iskemistä.