4v näki rivakkaa unta koko yön. Taapersi pitkin makkaria ja hölisi. Huitoi käsillä ja selitti mulle kuin poliitikko että paita pitää vaihtaa! Siis tehdä vaihtokauppa. Ja tätä kesti pitkin yötä. Huoh. Olin aamulla ihan lurppasilmä.

Eilinen kokoustaminen sujui tuttuun tapaan hitaasti madellen ja sekös raivostuttaa mua yli kaiken, sekin. Kun jaaritellaan niitä näitä eikä päästä kuin asian puolikkaaseen. Toisilla olis tiukka aikataulu eikä koko yötä aikaa puhua jonkun vuosilomanpaikasta. Mutta selvisinhän siitäkin ja pääsin kotia pannarintekoon. Tekaisin ihanan makaroni-kinkku-salaatinkin siinä ja mätettiin ittemme ihan ähkyyn sitten illankorvalla. *urf* Ihanan salaatista teki siis siinä ollut palvisavukinkku, se on sitten hyvää kun on hyvää.*juu...*

Tänäaamuna oltiin jo kaupungissa asioilla ja nyt nuokun odottamassa ruuanlaittoaikaa. Oltiin muuten eilen ulkona poikain kanssa, mä kökötin etupihalla ja katselin kun lapset temmelsi auringonpuolella, kunnes Ilarilta lähti hanska ja menin sitä laittamaan -huomasin että "auringossa" kävikin hermioottinen tuuli ja kiskoin jäppiset suojaisampaan paikkaan. Arvatkaa pysyivätkö. Sisälle lähtö tuli aika äkäseen etteivät jäätyneet tönköiksi.

Soitin koiran kasvattajallekin hurtan karvanlähdöstä (tai siitä ettei sitä villaa ole oikeastaan ollenkaan tullut takaisin) ja lupasi viestittää jonkun vitamiinin nimen joka auttaa karvankasvuun. Tosin huomautti, että mulla se lähtökohta oli melko karvainen, toi oli ylikarvainen ennen sitä karvanlähtöä- joten saattais olla ettei se jonkun muun mielestä näyttäisi whippetiksi muuttuneelta bordercollielta :)

Hiukset on kamalan sähköiset kun on pakkasta ja keinokuituinen villapaita päällä. Ihanaa, välillä näyttää itsekin melko karvattomalta, välillä taas sähköshokin saaneelta. Jännää mennä peilin ohi... *kotiäidin kootut huvitukset*