Viime yön satoi niin taiten,, että en ensin edes sitä tajunnut. Ei präiskynyt ikkunoihin, ei ropsahdellut epätasaisesti kattoon, vaan humisi tasaisen varmasti. Vasta vessaan mennessäni ihmettelin että käykö meillä joku kone keskellä yötä vai mikä hurisee - ja raotin ikkunaa, kas sadehan se siellä.

Vaaveli se valvoi yhdesyä puoliviiteen , katseli ja killitteli, kovin närkästyi aina valon sammuessa ja suuresti ilahtui niiden syttyessä. Ei siis mikään pimeänpeikko, vaan valonlapsi... Anna Wahlgren vai- miten-se- kirjoitetaan sanoo että lapsella on tapana herätä (vauvana siis) klo 1 ja klo 4 yöllä, eipä tuo maininnut että jotkut valvoo klo 1-4. No hän myös sanoo että kuukauden "vanhalta" saa sen toisen (klo 4) heräämisen ihan helposti pois. Jaa.

Eilen oli mielenkiintoinen päivä, käytiin revohkan kera kaupoilla, Ilari viiletti pitkin vaatetankojenvälyksiä ja sovitteli naisten uimapukuja kaulaansa, rohmusi kouralla irtokarkkeja ja käkätti. Ja mitä tein minä? Kaahotin kaukalo kainalossa perässä, suhisten ja sähisten, koitin kannustus taktiikka sen sekunnin ajan kun poitsu mietti paikallaan minne seuraavaksi säntäisi ja ohimennen riivin jotain mukaani, mitälie, toivottavasti mahtuu jollekin - taktiikalla. Ruokakaupassa (eri kauppa siis kuin edellämainittu) tuli ensin konsulttilauma kimppuun (iiiiihana lapsi ja mulla on niinjaniin monta ja senjasen nimiset ja OI, kun sulla on PALJON lapsia.....) ja sitten vielä yksi myyjä erikseen kiittelemään kun meidän eprhe on aina niin kiltisti (lapsia kai lähinnä tarkoitti??) kaupassa, ei hän vaan ole onnistunut omiensa kanssa. Ei sitten ollut edellisessä kaupassa katsomassa....

Illalla tuli vierahia ja ilta meni kivasti, kakuteltiin ja kahviteltiin :)