Hieno herätys aamulla: ihana poikavauvaonnipipanani otti poskestani kiinni ja sanoi "gurl" hymyn kera. *AH*

Ihmettelin siinä sitten aikani ihkuiltuani, että missäs muut on kun on niin hiljaista. Olivat keittiössä: siis mies ja kaksi muuta poikaa kera kissan ja olivat onnistuneet olemaan mekkaloimatta että me saatiin nukkua! Siis vau!Tätä ei tapahdu usein, jos koskaan aiemmin...

Eiliset juhlat olivat suksee, kertakaikkiaan. Oli niin mahtavan mukavaa, rentoa, ja kivaa, että teki kyllä nannaa sielulle ja ruumiille kokonaisvaltaisesti. Meillä oli siellä mahtava menyy: kaikenlaista vampyyrin alkujuomista mörkökakkuihin ja välissä MUSTAA spagettia ja ties mitä kärpässieniä :) Kaikilla oli upeat kostyymit ja muutenkin koristelu oli huippuluokkaa: "kärpäsiä" tuli vastaan siellä täällä, toukat asustelivat tarjoiluvadeilla ja haamut heiluivat ilmavirran mukana mennen tullen. Porukkaa oli liki kolmekymmentä: neljä tälläistä pikku perhettä eli aikuisia meistä oli vain kahdeksan... Just miehen kans ihasteltiin että semmonen sakki ja kaikki sai mennä ja tulla, silti kukaan ei syttynyt tuleen viittoineen kynttilöistä, astiat ei hajonneet vaikka kaikki ottivat suurinpiirtein itse seisovasta pöydästä lasilautasille ruokaa, aikuiset pystyivät rupattelemaan VAIKKA lapset hoilasivat karaokea /juoksivat/kirkuivat ja kertoivat kummitusjuttuja. Joka perhe oli tehnyt jonkun ohjelmanumeron paikalle ja inspiraation kukkiessa kaikilla oli enemmänkin niitä. Meidän porukasta mies teki taikatemppuja ja Ansu esitti sellaisella pinokkio-puppetier-nukella temppuja! Hienoja! Juhlat oli kyllä tosi mageet, hienosti VOI pippaloida ilman alkoholiakin! (joka oli vissiin alunperin vaan kohtalon sanelemaa kun kaikki imetti/odotti/ tai sympatiseerasi edellämainittuja....hehe). Booli oli erikoismaininnan arvoista: siellä kellui KÄSI jolta pikkuhiljaa irtosi (jäiset) sormet ja illan mittaan boolin punertava verenväri muuttui sinisen kautta mustaksi...HUUUI! Kaikki muukin "yökötys" oli tehty ruokatarvikkeista: kärpäset oli rusinoita mantelilastusiivin jne.

Kaksi meikäläistä jäi juhlataloon yöksi, me loput tultiin kotiin nukkumaan. Oli outo kokemus ajella läpi hiljaisen nukkuvan kylän - en kauhean usein ole siihen aikaan ollut liikkeellä!

Nyt odotellaan yökyläilijöitä kotio, esikko meni estekisoihin ja mies jonnekin "poikien asialle" kahden vanhimman poitsun kans - meikämamma täällä sörssii ateriaa porukalle ja katselee nukkuvaa vauvaa (ja istuu koneella). Illalla on tulossa vielä Julian synttäreille yksi perhe ja sitä varten hiukan jo leivoin aamutuimaan: enää kakun koristelu ja kaikki on kunnossa siltäkin osalta. Kivaa! Vaikka ranne onkin erityisen kipeenänsä.