Oi kun onkin päivä mennyt mukavasti, rätti kourassa ja tukka tötteröllä.

Aamulla nukuin pitkään. Tosin kokonaisuutena en nukkunut kovinkaan kauan, koska valvoimme Toukka Touhottimen kanssa jälleen tunnit 2-4, öiseen aikaan... Pitihän sitä pojan piereskellä ja konttailla ja muksahdella ja jostain kumman syystä tähdätä kokoajan kohti seinää sen pienen heiluvan päänsä kanssa. Seinä kun on päällystetty puupanelilla, niin pelkäsin kokoajan tikkuvaurioita otsalohdingossa. Minkäänsortin peittopehmukkeen asettelu eteen ei todellakaan auta, poitsu kiskoo ne menemään ja jatkaa samaan suuntaan kuin oli aloittanutkin. Minua hän ei öisissä kuhkinoissaan varsinaisesti olisi yleisöksi tarvinnut, vaikkakin oli hyvin ilahtunut hereilläolostani ja soi ihastuttavia hööks-ääniä ja loistavia hymyjä tyköni vähän väliä. Minä en vaan uskaltanut sammuttaa valoa ettei poika putoa lattialle. Mietin hyvin pitkään koko sänkyhommelin siirtämistä lattian tasalle (ja muistelin ajatelleeni vakavasti tätä samaa joka pojan kohdalla). Aamulla siis nukuttiin, ansaitusti.

Päivään kuului sitten kaikenlaista, kuten tyttärien kuskausta kavereille (yöksi) ja ratsastamaan (sieltä tuli kaveri meille yöksi) ja Asserin kuskausta leikkimään kaverinsa tykö. Käytiin myöskin rehukaupassa ja hakemassa muutama raketti. Ostin uudenvuoden tinojakin, pitkästä aikaa.

Miehen kanssa saatiin kunnon päiväunetkin, kun kerran muut oli maailmalla ja pienet ihmeen kaupalla nukahtivat samaan aikaan. Kuinka sitä onkaan iloinen tuollaisista asioista kuin kunnon koisauksista! Ja maistuvista päiväkahveista siihen päälle.

Kun Asseri kotiutui niin tein vielä pannaria ja vatkasin kermavaahtoakin kyytipojaksi, oli poika onnellinen. On sellainen äidin kultamussukka ja tykkää ihan hirveästi kun hemmottelen sitä ruualla. Monesti poika on itkenyt ilahtuessaan jostain tuollaisista asioista kuin pannari tai vaikka keksi mehulasin vieressä "yllätyksenä".

Mies on ollut ihana oma itsensä tänään, siis miehekäs miesmäinen mies. Vai keneltä muulta onnistuisi tämä:

1. Kun äiti kiireissään touhottaa pyykkejä yhteen suuntaan, tiskejä toiseen suuntaan,imuroi samalla muroja lattialta ja ruokkii koiraa, NIIN pyytäessään meistä hiukan jeesaamaan vauvan parahtaessa itkuun ja 2-vuotiaan koplatessa jotain kiellettyä isonsiskon huoneessa TÄMÄ aloittaa sen

a)hakemalla vauvan syliinsä b)kiiruhtamalla 2-vuotiaan perään c)kastelemalla kukkasia ?

Vastaus: C

 

2.Kun äiti kiireissään tunkee pyykkejä pyykkikorista koneeseen ja jonkin ajan päästä sieltä pois, niin kaikki pyykit ovat yltäpäältä täynnä heinänroskia ja hiekanmurusia. Puhtaat pyykit. Ja myös pyykkikone. Koska koneessa oli miehen erikseen vaatimat housunsa niin osoittaessaan kummastelevan kysymyksen miehelle , saa nainen vastaukseksi

a)oi, unohdin putsata tallihousuni ryönästä, anteeksi rakas b)teinkö minä tuon, voi sori c) etkö sää puhdistanukaan niitä mun housujani?!

Vastaus: C...

 

3. Kun äiti edellisiä toimenpiteitä suorittaessaan on saanut miehen tulemaan toiseen huoneeseen neuvotteluun, niin mitä mies tekee täysinäiselle kastelukannulle jolla oli juuri aikonut kastella sataviisikymmentä yrttiään pirtin eri puoliskoilta:

a) ottaa sen mukaansa b)laittaa sen sinne korkealle muurin päälle minne vaimokin aina sen laittaa c) jättää sen keskelle olohuoneen sohvapöytää, joka on juuri oikealla korkeudella kaksivuotiaan ulottuvuutta ajatellen

Vastaus: C!!!

Meillä siis myös puhdistettiin puhtaita pyykkejä, imuroitiin heiniä pesuhuoneesta, kuivattiin kaukosäädintä, suklaarasiaa ja sohvatyynyjä paperitolloilla ja vietettiin muutenkin oikein valaisevaa lauantaita!

Osattiin siis nauraa, jopa minäkin siis, vanha tiukkahuivinen tosikko, noille tilanteille ja saunottiin illan päätteeksi loputkin röhnät itseistämme pois. Oliver pääsi kylpyyn maisteltuaan ensin ruusunmarja-sosetta (ei kuulunut feivöritteihin, luulen ma). Muutama päivä sitten maistatettu päärynä aiheutti huomattavasti laimeammat inhonpuistatukset kuin tuo ruusunmarja. Esikko vaan söi sen päärynänlopun, joten kokeilin nyt tuota toista noista tasan kahdesta purkista joita meillä oli. Siksi tässä siis aloittelen marjasoseilla, kun terveydenhoitaja sanoi että jos en maissivelliä aio antaa niin ei mitään puuroja, ovat liian väkeviä suolistolle. Ja velliähän en nyt sit kokeile kun en sitä tuttipulloa halua aloittaa ollenkaan, joten kokeillaan noita. Ilarillahan aloitin puurolla, kun silloin oli "hullu" lääkäri joka käski...  (ehdotti sen auttavan yöheräämisiin, no ei auttanut todellakaan). Oliverin kanssa ei ole ollut mitään syytä aloittaa kiinteitä aiemmin kun on kasvanut hyvin ja ollut niin tyytyväinen, nyt alkaa tuo puolenvuotta tulemaan täyteen ja kokeilut siis alkakoot. Kummallista että perunaa ei suositeltukaan enää ekaksi maistiherkuksi.

Nyt tuo pikku polskuttelija nukkuu jo täyttä häkää tyytyväistä untaan ja minä menen perässä. Käyn ensin tsekkaamassa koiran, se kun söi esikon toisen kannuksen hihnan! Iskin sille sitten puruluun eteen ja nyt se sitten veuhkoo tuolla kokoajan ja käyn katsomassa ettei ole keksinyt mitään muuta ikävää iltapuuhaa. Alkaa varmaan sekin tylsistyä kun ei tuolla ulkona kukaan sen kanssa viihdy hetkeä kauempaa. Tänäänkin vettä satanut koko päivän ja asteita +6, hei haloo, joulukuussa...