Menin eilen Lippupalvelusta tilaamiani (varaamiani) lippuja lunastamaan R-kioskilta. Eipä onnistunut. Lippupalvelun päässä jotain teknistä häikkää eikä mitään lippuja ole voinut koko päivänä lunastaa kioskeilta. Varaus menossa umpeen ja sen jälkeen menisi aitiopaikat yleiseen jakeluun *kriääh*. Lisäaikaa myyjä sai puhuttua tähän puoleenpäivään asti - olivat kyllä hyvin iloisesti kertoneet että heidän omasta toimipisteestään saisi liput kyllä vaikka heti. MIKSI ihmeessä mä menisinkään niitä ärrältä hakemaan JOS mun naapurissa kortteerais Lippupalvelun myyntipiste??!!  *haloo...*

Mä vielä lähdin sinne kaupunkiin kekkaloimaan just niiden lippujen takia. Mieskin meni sitten jalkkismatsiin tyttöjen kanssa ja olivat voittaneet 9-0!!!  Heidän juhlistaessa asiaa jäätelökioskilla äitiparka rankan kioskireissun jälkeen ajatteli sitten käydä ruokakaupassa kun kerran siellä markettien läheisyydessä tuli oltua. Otin oikein montaa sorttia jäätelöäkin pakkaseen ja kaikenlaista muutakin kärryn kukkuroilleen. Kassoja siellä oli tasan kaksi toiminnassa ja mää valkkasin loogisesti sen lyhykäisemmän. Vaan pianpa alkoi kaduttaa. Toinen jono veti kuin huuveri pöl`palleroita, tää mun jono jumitti samassa paikassa puolen tuntia! Väkeä oli siellätäällä hermostuneena, se toinen jono ulottui jo ties minne asti ja napina oli melkoista. Kassatädillä oli joku ongelma... Mää ajattelin että kohta se varmaan sanoo, että mitään ruokia ei tänään voi ostaa täältä kaupasta, tai jotain vastaavaa. Mun edessä oli joku mies puuropussi kainalossa ja heitteli hyvää huumoria. Katseli jätskejäni ja mietti olinko valinnut hiukan huonon päivän niille ostoksille ja suunniteltiin siinä jo jäätelötarjoilua koko jonolle, tyyliin "TALO TARJOO" *hehhheh*. Kamala nälkä kurni mun mahassa ja ihmisiä nauratti kun haukkasin patonginpäästä palasia. Kärryt alkoi kuhiseen kun ihmiset etsi itselleen syötävää... Noh, lähtihän sekin jono siitä liikkeelle ja pääsin kotiin iloisen perheeni tykö. Mies vielä teki ihanaa juustosalaattia iltapalaksi, joten kyllähän mun kelpas - loppujenlopuksi...

Tänään sitten lähden kokeilemaan sitä onneani sinne ärrälle, tossa uimakoulukyyditysten lomassa. Sitten olis vuorossa yksi ikävimmistä kotihommista, nimittäin ikkunoiden pesu. Tai sen aloitus. Klaseja meillä riittää kyllä useammallekin päivälle. Pakko kuitenkin jotain tehdä, rippijuhlat lähestyy ja ei tuo maisema tuijottamalla kirkastu. Näköjään *virn*