Eilinen kyläilyreissu oli kaikessa mainioudessaan oikein perinteinen : naiset löpöttelivät lapsista, miehet ruotivat formulat ja motogeebeet -ja lapset hyörivät siellä täällä, riitelemättä mutta meidät kuitenkin valveilla pitäen. Eräänkin kerran Ilari -kukapas muu - tuli tyynen rauhallisena saunanovesta sisälle ja toisen kerran kuului huuto "kuka meni pihalle?! " ja meidän sakki tietenkin rynni heti hakureissulle... mitä vielä. Ilari tuli jo sisälle...

Mietin tuossa maalaiselämän ja kaupunkilaiselämän eroja, kun kerran kaupungissa eilen kyläilemässä oltiin. Jännä juttu, vaikka ihan selkeä tietenkin - että lapset tottuvat siihen ympäristöön missä kasvavat. Ja tietyt taidot vahvistuvat sen ympäristön vaikutuksesta. En osaisi kuvitella omaa 6-vuotiastani kulkemassa vilisevän liikenteen seassa, en todellakaan. Hyvä kun itse siellä selviän. Siellä kasvaneille on kuitenkin ihan selkäytimeen kasvanutta käytöstä puikkelehtiä suojateitä ja elää nelipyöräisten rinnalla. Heistä taas on todella kauhistuttavaa ajatus PIMEISTÄ teistä, että siis ei ole katuvaloja - kuinka ihmeessä me nähdään mitään ja kuinka ihmeessä me uskalletaan kulkea siellä yhtään mihinkään. Ja ne elikot. Kauhukohtia elämän varrelta on ollut esimerkiksi kävelyretki maalla tienpätkää, jossa oli lehmiä laiduntamassa molemmin puolin tietä! Miten sellaisesta selviää sekoamatta...? Ja tämä kokemus oli aikuiselta ihmiseltä.

Vaikka välimatkaa ja kulttuurieroa ei ole maailman verran, niin elinpiirit ovat silti kuin eri planeetoilta. Silti, silti, samat leikit kiinnostavat kuusivuotiaita ja samoja musiikkeja latailevat nuoret netistä. Tietotekniikan kehitys pienentää niitä matkoja, jotka maantiede ja ihmisten mielen omat aidat rajoittavat. Aika hieno homma etten sanoisi.

Kohta täytyy lähteä heittämään oma ja naapurin tyttö koululle, sitten loihtimaan jauhelihasta jotakin mystisen houkuttelevaa ja maittavien ja pitkien ja häiriöttömien päiväunien jälkeen harrastuskuskaamisiiin ja työpaikalle pienet kainalossa. Noooo, ehkä senverran joustan tuossa listassa että sen jauhelihan ei tarvitse olla niin kamalan mystistä jos ei suosiolla siihen taivu *ehheh*

"Mikä pehmolelu? En mää ole nähnyt mitään pehmolelua!"