Olen ihan hiukun haukun (se on vähän kuin kiikun kaakun, mutta heikotuksen kera). Eilinen oli ihan kiva päivä, vähän räkää, vähän (niiden räkäisten) lasten itkupitkua, mutta paljon hyväntuulista höpsötystäkin ja vielä kirpparilta MINUN MIELESTÄNI aivan fantastiset verhot pikkurahalla jonkun lapsen huoneeseen.

Mutta sitten tämän kylän raitilla tapahtui jotain surullista, niin surullista. Eräs mopopoika kuoli onnettomuudessa. Olen koko hereilläoloaikani vaan koittanut lähetellä lohduttavia ajatuksia perheelle ja läheisille, tämä on pysäyttänyt tämän kylän kellot.