Ihmttelen tässä samalla Ylen uutisten uusia kulisseja, uih ja huih. Näyttää ihan paluulta menneisyyteen. Yhtään ei auta asiaa ankkureiden kyseenalaisen väriset vaatteet (eikö mkään laki kiellä sitruunankeltaista pikkutakkia miehellä??!!). Noh, ehkä tarkoitus on että katsoja kauhistuu niin paljon näkemästään että omaksuu kuullun sitten paremmin? Tai ei omaksu ja _sekin_ olisi tarkoitus? Tai ei kykene vaihtamaan kanavaa ja Ylen katsojaluvut nousevat? Tiedä häntä.

Meillä on ollut ihanan tavallista. On tehty makaronilaatikkoa, on juostu kuralätäköissä, on siivottu ja sotkettu ja kauhisteltu muiden ihmisten asioita. Tai ihan vaan muita ihmisiäkin. Ei siis kovinkaan omaperäistä, mutta hyväksi havaittua, turvallista - ja muuta en nyt kaipaiskaan tällä hetkellä. Jännitystä ja vaihtelua on vaikka muille jakaa (1.naapuri kaataa puuta: osuuko se sille tarkoitettuun aukkoon vaiko mökin päälle - vai naapurimökin päälle? 2. ulkoroskis on siivousinnon jäljiltä tupaten täynnä ja nouto tapahtuu vasta ensi viikolla: saammeko kannen pysymään senverran supullaan ettei linnut riepota kaikkia roskia permannolle poimittavaksi, vai joudummeko harrastamaan kotiliikuntaa joka päivä ensiviikon torstaihin asti? 3.vieraita tulossa ja aion tehdä ensimmäistä kertaa erästä piirakkaa sillätietyllä reseptillä harjoittelematta etukäteen ja varmistamatta että se yleensä on hyvä resepti ja käytänkin vieraitani koekaniineina!)

Pelasin eilen pitkästä aikaa korttia esikoisen kanssa, tasapeliksi meni voitot ja häviöt, taisi likka hieman armahtaa äitiään luulen ma.

Onniponni nukkui pari yötä niin, että jouduin maitoräjähdysvaaran iskiessä herättämään syömään. Mitä siitäkin pitäisi ajatella? Ei mulla ole vauvat öitään nukkuneet, en tiedä lopettaako se oikeasti maidontulon jos on niinkin pitkän rupeaman imettämättä kuin tuollaiset 8-10 tuntia? Nyykähtääkö vauva nestehukassaan? Imeekö seuraavan päivän kokoajan ottaakseen takaisin menetetyn ajan? Kukin tavallaan, mutta jatkan kyllä yöimetyksiä, viimeyönä tosin heräsi poika ihan itse. Vai heräsikö. Välillä tuntuu että jos poika liikahtaa (kyllä, hän nukkuu aivan kyljessäni kiinni!) ja minä rekisteröin tämän tietenkin ja maitotehdas rekisteröi , niin siitähän alkaa se ketjureaktio että maitoa suihkuaa, minä nappaan pojan imemään ja olemme päässeet kohtaan "yöimetys". Mutta niin sen kai pitääkin mennä, eikä minulla nyt ole ollut mitään vaikeuksia tämän "valvomisen" kanssa. Toista se oli edellisen vauvanpötkäleen kera: silloin keskimääräinen heräämistiheys oli tunnin välein. Yöllä. Päivällä sitten vielä tiheämmin.

Kyllä nyt on luksusta. Ja nyt me luksukset lähdetään perhekerhoilemaan!