Siellä sataa - ei sada. Tosi kiva tietää meneekö päästään konimus kaakkimus -lauman pihalle vaiko alkaako siellä heti roikaamaan vettä kuin saavista. Kun se ei ole mikään pienin prosessi näiden pikkukersojen kanssa käydä vaan "vähän tallilla". Siellä on nyt rotanmyrkkyäkin joten ei voi päästää poikia juoksentelemaan minne sattuu. (pakko oli myrkyttää kun oli senverran iso köriläs joka siellä tassutteli vastaan - syö vielä meidän kanit!)

Ja kuten vauvoista yleensä, niin kerrottakoon nyt heti alkuunsa että Bomber nukkui yönsä hyvin, kerran vaan suhistin sen olemaan hiljaa (natkutti suullaan jotain) ja aamulla kun mun kello soi niin ei kumpikaan pikkuisista (Oliver tahi Bomber) tehnyt elettäkään herätäkseen! Koiran otin kainalooni ja painelin alakertaan puuronkeittoon, Oliver sai jäädä nukkumaan (ja nukkuikin taas puoli yhdeksään). Koululaiset kehui kuinka oli hyvä palvelu, kun kuorin niille puuron päätteeksi mandariinitkin valmiiksi. Olivat niin unisen näköisiä että ajattelin vähän piristää.

Muutenkin olin kamalan tehokas, imuroin ja luuttasin lattiat (ai miten niin, onko meillä jotenkin hiekkaa ja kuraa ja hiekkaa ja kuraa....) ja kuorin muusipotutkin kattilaan valmiiksi. Kauheen kivasti Bomber antaa muuten häärätä täällä, Viu pitää laittaa pihalle kun imuroidaan kun sen haukkumisesta ei tule loppua... Bomber vaan makaa ja sitä saa siirtää imurinpäälläkin eikä se hetkahda minnekään. Että hiukan rento!

Piparit tuli muuten syötyä illalla, olikin hyviä lähes vuoden tauon jälkeen. Lapset pisti iskälle sivuun säästöön neljä, tiesivät että muuten lipsahtaa kaikki meitin suihin. Mites siellä muka nyt taivas valkenee... kai mun täytyy sitten kasata porukka kyytiin ja mennä laittaan ne hevoset ulkoilmaa haistelemaan.