Tyttölauma nukkuu, siis omat ja vieraat. Kikattelivat vain johonkin puoli kymmeneen, mutta hyvä että uni maistuu. Mies ponkasi aamulla aikaiseen töihinsä ja pojat samaa tahtia ylös. Mä olisin mielelläni kuulunut noihin nukkuviin. Kahvi tosin maistui aamusella ihan hyvälle, joten kyllä mä tunnin täs jo olen haukottelematta ollut :) Se lieneenkin vuorokauden ainoa sellainen tunti...

Meinasi käydä hullusti taas päivänä eräänä. Mies könysi aamutalliin ja tuli yhtä nopeasti takaisin kuin väärään osoitteeseen lähetetty sähköposti. Yksi hevonen (se ainoa jonka ruumista pitäisi nyt erityisesti varjella kun siellä on varsa!) makasi karsinassaan ihme asennossa nurkassa eikä pääse ylös. Yöpaita päällä ja kumisaappaat jalassa (ja jostain syystä pipo päässä) viiletin autolle ja talliin ja ihmettelemään pollea. Oli siis piehtaroinut siellä ja kaatanut vesisaavinsakin ja mennyt ihme asentoon josta ei päässytkään enää ylös (näitä joskus sattuu hepoisille...). Oli kurjan näköinen siinä vedessä ynistessään. Mies mietti jo apumiehiä kyliltä, mä menin höpöttelemään mua mulkoilevalle hevoselle sinne puolelle minne piti kääntymän ja kas kummaa, pollehan kääntyi! Katseli meitä siinä sitten harja sotkuisena ja hämmästyksestä puhisten että mitäs siinä pällistelette... Ja tallissa alkoi äänet muutenkin, siihen asti oli ollut kuolemanhiljaista, aika aavemaista. Tarkkailtiin pollen peräosiota jonkin aikaa (tuleeko sieltä jotakin varsan näköistä, supisteleeko vatsa) mutta  brutaalisti poku sonti katsellessamme ja alkoi syödä tyytyväisenä, parin tunnin päästä laitettiin pihalle koko sakki, eikä mitään seuraamuksia onneksi tullut. Meillä on yksi keskenkasvuinen varsa syntynyt kuolleena joten ollaan hieman skeptisiä niiden vatsassapysymisen suhteen... hevosen odotusaika kun on vielä 11 kuukauttaa niin siinä on pitkä jännitysaika.Hupaisaa muuten, että tässä uudessa tallissamme on suuren suuret karsinat ja tällä kantavalla tammalla kahden karsinan kokoinen lukaali, että sitten sinne saa itsensä jumiin...

Noh, eilinen meni lasten leikkejä katsellessa, niin taitaa mennä tääkin päivä. Esikolla taas intensiivikoulutus ratsastuksesta ja sitä pitää kuskata, muuten ei kai kummempia, kauppareissun saan toki taas tehdä. Eiliset kaksi kertaa eivät saaneet mua tuomaan margariinia. Taidanpa mennä hakemaan taas pullan, leivoin eilen kanelipullia lasten riemuksi ja on niitä vielä muutama jäljellä, ensimmäinen pellillinen revittiin käsistä tulikuumana.