Nyt on kevyt olo. Kyllä se vaan painoi vastuun taakka juhlien järjestelemisestä harteilla pitkän aikaa - hyvällä(kin) tavalla. Nyt on sellainen olo, että kesäloma voi alkaa joka solulla. Mitä nyt vielä kolmet syntymäpäivät vielä tuloillaan, mutta niissä ei ole sitä VIRALLISTA tatsia niin paljon, joten en stressaa yhtään , VAIKKA vähän ehkä pitäis *virn*.

Illemmalla, jos muistan ja ehdin, niin laitan tänne muutaman ihanan kirjoituksen Esikon saamista korteista. Oli niin ihania ja tytär itsekin illalla niitä sohvalla selaili ja mietiskeli, piti kauniina. Nyt tuo neitokainen on töissä - niin se käy lasku arkeen suoraan ja korkeelta, heh! Tosin hän meni sinne ihan mielellään, sanoo että siellä on sata kertaa helpompaa ja rauhallisempaa kuin täällä hurlumheissä kotona... *miten niin...?*

Juhannuskin se tulla jollottaa, ilmojen puolesta ei uskoisi että suvi on suloisimmillaan.  Pilvistä, harmaata, pimeää ja kylmää. Illalla joskus puoli yhdeltätoista katselin että tuuli tyyntyi ja näytti kivalta. Me tosin oltiin jo puolivalmiita nukkumaan joten ei todellakaan menty ulkoilemaan. Nyt on taas kalsaa; tosin likat kävi aika vähissä vaatteissa heittämässä ponille aamuheiniä, eikä valituksen sanaa kuulunut, mutta mä vanhana ja viluisena kuljen sisälläkin villatakki päällä.

Kohta menen laittamaan pannun porisemaan, ystävä tulossa rääppiäisille. Illemmallakin tulee vielä porukkaa kakkukahville.

P.S. Arvatkaa kauanko meni pelkän olkkarin ikkunoiden pesussa aikaa? Kolme tuntia. Ja siis kokoajan pesin. Koitin muistella siinä rakennusvaihetta kun miehen kans haaveiltiin, kuinka ihanaa se on kun on paljon ikkunoita!