Jaa, taas on sumuista ja synkkää ja märkää ja kuraista. Aamupalan äärellä just mietittiin kersojen kanssa mitä sitä oikein keksittäisiin tekemiseks tälle viimeiselle lomaviikolle, kun ulos ei voi kuvitellakaan menevänsä, tai ainakaan olevansa. Elokuvatkaan ei tarjoa koko perheelle katsottavaa (virran viemää olis tulossa, mutta sekin kielletty alle 7v...). Uimahalli ei taida olla auki (kuten ei yleensäkään silloin kun siellä ehtisi käydä) ja kirjastossa käydään muutenkin. Mietin jo Eedeniin (kylpylä) lähtöä, mutta siellä on luultavasti satatuhatta muutakin ja tän lauman kanssa minä ainoana aikuisena - nou tänks. Hukkaisin osan jo oviaukolla. Siitä päästiin yksimielisyyteen että hampurilaisille pitää päästä, -mutta mitä muuta, se on vielä hakusessa. Tämän bloggauksen jälkeen ajattelin ruveta tutkimaan netistä mahdollisia paikkoja lähiseudulla...

Esikko eilen muistutti että hällä on sitten rippijuhlat -puolentoistavuoden päästä! Ei onneksi ole ajoissa liikkeellä :) Suunniteltiin niitä sitten jo valmiiksi, eipä tarvi tehdä mitään muuta kuin toteuttaa sitten, kun on hyvät pläänit jo valmiina... *joo, näinhän se menee, täydellisessä maailmassa...*

Eilen tuntui joku muikahdus mahassa, jos olisin herkempi ihminen niin olisin sanonut että vauvahan se siellä mylläsi - mutta kun se saattoi olla ihan joku muukin. Mutta kuitenkin. Onhan tässä jo viikkoja 15 kasassa ja housut kiristävät vaikkei painoa onneksi ole alun jälkeen tullut - sitä kun oli mukavasti ylimääräistä ennestäänkin. Nauroinkin miehelle ettei minusta huomaa että olen raskaana , koska olen näyttänyt siltä jo edellisestä raskaudesta lähtien! Kukaan ei usko enää silmiään, tai sitten pitävät mua norsuna joka odottaa vuosia *heehhe*