Jaaha, päätä särkee, nenä vuotaa ja kurkkua kuristaa. Ihkua. Muuten olo on ihme kyllä suht positiivinen! Ramppasin eilen eestaas autolla niin että meinasin jo leipääntyä siihen touhuun ,mutta ajattelin josko tänään ei tarvitsis mennä kuin kerran-pari... Mies kyllä aamusella ehdotti heti ,että hakisin jonkun työpukin (askelman, en eläintä) kaupungista, kun oli niin halvalla mainoksessa mainittu saatavaksi. Sateisen näköisenä päivänä voisin kyllä hakeakin.

Aamusella keitin neljän viljan puuroa ainaisen kaurapuuron sijaan ja olikin aika suksee. Ilari tosin pyyhki kieleltään kaikki lusikalla pois, katseli mua sennäköisenä että anteeksi vaan MITÄ sää mulle syötit vahingossa... No, sillä toi ruokahalu on ollut nollassa muutenkin nää tautipäivät. Mikään ja mitään ei mee paria maistipalaa enemmän. Eilen oli taas banaanisotakin. Halusi sitä, ei halunnut, maistoi, sylki, halusi, huusi, ei niellyt, karjui, halusi, kielsi äitiä haukkaamasta siitä muttei otrtanut itsekään, meni ja söi. Toivottavasti ruokailu palautuu entisenlaiseksi kunhan pipit hellittää.

Tyttärillä on tänään siivouspäivä koulusta, menevät kulkemaan kylän ojanpohjia ja putsivat mennessään roskatörkyjä pussiin. Huomenna on esikolla Tet-päivä, tutustuu työelämään meiän "virmassa". Ehdotin että olis tullut tänne kotio töihin, mutta tää on kuulemma jo nähty :) Perhekerhosta olis huomenissa viieminen kerta, toivottavasti muistan mennä -ja päästään menemään.

Siivota pitäis, vaan kun ei jaksais. Kummallista kuinka nää törkyrojut ei haittaa mua ollenkaan tänään :)