Ja vois luulla, että olen itkenyt silmät päästäni, mutta en nyt ainakaan tietääkseni ole. Mulla on itkuton kausi muutenkin meneillään, luulen että äiti-itkut ja miesitkut tulee yhtenä syssynä sitten joskus, pitänee varautua tulvaan... Mutta ihan näin helkatin raadollista asiaa, että laitoin eilen jotain naamarasvaa, yövoidetta, jota en ole ennen laittanut. En siis yleensäkään käytä mitään ihmekosmetiikkaa, mutta tää oli lapsen kautta tilattua, kun keräävät luokkaretkivaroja. En tiiä mitä mä yöllä puuhasin, hieroinko sitä silmiini vai mitä, mutta mun on valkuaiset ihan punertavat ja kirvelee... Olen huuhdellut noin tsiljoonakertaa kylmällä vedellä ja kirvely on helpottunut, jos ei ota lukuun sitä veden aiheuttamaa kipristelyä...

Ihan kiva, kun olen menossa kohtapuoliin koiraa näyttämään Asserin eskariin, siellä hän on Viikon Lapsi ja silloin saa kutsua vierailijoita paikalle ja meidän Bomber on kutsuttun - mää ja pikkupojat mennään siinä siivellä.

Kiitos taas kommenteista jokaiselle, Sadun lauseen iskin jääkapin oveen. Nih. Halauksia kaikille! Kyl mä teitä ihanuuksia ajattelen ja paljon.