Omatoiminen runoperjantai siinä otsikossa pulpahteli pintaan, hehe.

Riemu oli valtava., kun lapset huomasivat sohjon saapuneen maanpinnalle aamulla. Itse kuuntelin yöllä että jaaha, ropisee ja myöhemmin että jaaha, ei ropise (oli muuttunut rännäksi). Muutenkin tuli nukuttua huonosti, tarkkailin Onniponnia, tarkemmin sanottuna kakan väriä. Juu-u, sitä pitää tarkkailla yölläkin. On ollut kummallisen lötsöä vihreetä viime päivät, poika tosin itse ei ole kipeän oloinen, ehkä vähän tukkoiselta kuullostaa nenä, mutta ei edes räkäiseltä kuitenkaan. Viime perjantaina poikaan lykättiin 3kk:n rokote ja mietin, että siitäkös tämä ruikulipuikuli nyt johtuu vai mistä... *ei näistä ota selvää edes kuudennen kohdalla...* Aamulla olin ihan töötötin ja vaapuin ilman rilllejä keittiöön laittaan puurokattilan hellalle. Ihmettelin vähän kuinka kaikki näkyi niin huonosti , mutta onneksi 5v ilmoitti heti paikalle pyyhällettyään että "ootpa sä hassun näkönen ilman aurinkolaseja". Kiitollisena taapersin hakemaan "aurinko"lasini ja maailma oli taas entisen kirkas. Huokailin tyytyväisenä, että tuli haettua eilen kolmasluokkalaiselle kumisaappaat - edellisiin oli ilmestynyt reikä - , olis ollut hiukan märkä kulkea lenkkareissa tää päivä.

Jotain kivaa vois keksiä tälle päivälle, tai siis illalle. Luulenpa että se on vanha kunnon pullanleipomissessio - tekeekin jo mieli makiaa, kun tuli eilenkin mässättyä kaikkea ruokaisaa tortillan sisässä *tasapaino pitää olla*

Eilen, sillä kuuluisalla apteekkireissullani, hihaani tarttui kaiken muun lisäksi myös Sana-Sol - pullo ja lapst oli heti riemuissaan. Tykkäävät siitä onneksi, en tiedä auttaako se *minä, vanha skeptikko* mutta tuskin siitä haittaakaan on. Pimeän aika on niin pitkä - ja pimeä - että kaikin voimis sitä vastaan käydään. Yksi hyvä keino on vanha kunnon kynttilä. Niitä ollaan jo poltettu iltaisin ja se luo hyvää oloa, rauhallista mieltä ja kaunista tunnelmaa - suosittelen lämpimästi.