Kaikki lamput palaneet tästäkin kammarista, nyt vaan näyttö hohkaa valoa ja ärsyttävästi täytyy arvailla oikeiden kirjaimien paikkaa *no ei se poikkea normaaleista kirjuutusvihreistä*.

Voi juukelipuukelis kun tuo Ilari kailottaa taas tuolla yläkerrassa. Meillä on Julia siis kotona vielä toipumassa ja tappelevat minkä kerkiävät. Asseri on vaisumpi eli kipeähkömpi vielä (kyllä desibelimittari aina kuumemittarin voittaa diagnosoinnissa). Vettä loikaa ja pilvet roikkuu katon päällä. Jeah.

Oma pääni sai eilen tuuletusta, kun mies ehdotti mulle lenkkiä tallihommien sijaan. Oli se vaan lutu ja tietäväinen. Puolivastahakoisena muka lähdin, otin Ansun ja koiran mukaan ja seikkailtiin sellaista tietä pitkin ettei lähteissämme tiedetty mihin se vei! Tekee joskus hyvää vähän muutta reittejään, meillä oli oikein kivaa, nähtiin mm hyvin eriskummalliseksi kasvanut kataja ja mitä mainioin retkipaikka pajunkissojen katveessa. Kotiinkin löydettiin takaisin, aikaa oli kulunut reilu tunti ja jalat oli ihan pöks (paitsi koiralla, joka olisi mennyt varmaan sata samanlaista lenkkiä). Kiehautin ison satsin puuroa ja porukka kauhoi sitä tyytyväisenä napoihinsa. Minäkin sain siitä hyvät unilääkkeet, koska koisahdin siinä yhdeksän pintaan Oliverin kanssa. Jonkin ajan päästä heräsin hyvin levänneenä ja ajattelin mennä aamukahvin keittoon. Kello oli tosin vasta 23:15, joten hämillisenä nukahdin uudestaan, KERRANKIN koko yö vielä EDESSÄ! Tätä ei tapahdu kovin usein ja tekikin kyllä hyvää.

Huutoriita yläkerrassa vaikeni, pitänee mennä katsomaan mitä siellä NYT tapahtuu. Oliver takoo tuossa tyhjää fantapulloa lattiaan. Hyviä nää uudet kierrätyspullot, joissa on muotoja - saa pienikin niistä hyvän otteen pikkukännyillään!